Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Suvun historiaa

Tulimme Suomeen Laatokan Karjalasta

Ryhäset ovat tyypillistä Laatokan Karjalasta lähtöisin olevaa suomalaista sukujuurta, kuten savolaiset suvut yleensä. Ryhäset ovat tulleet Suomeen Laatokan länsirannalta Elisenvaarasta, jossa vanhoissa kartoissa on Ryhälän kylä. Näin kerrottiin sukumme historiasta jo sukuseuramme perustamiskokouksessa vuonna 1994, täällä silloin esitelty suvun historia.

Ryhäsiä alkoi siirtyä Laatokan Karjalasta länteen ja pohjoiseen, Savon metsästys- ja kaskimaille. Ensimmäisiä Ryhäsiä lienee tullut jo 1400-luvulla Puumalan Ryhätaipaleen neljänneskuntaan, sillä vuonna 1540 siellä oli jo kolme perhettä Ryhäsiä. Vanhin tiedossa oleva kirjallinen dokumentti Ryhäsistä on vuodelta 1547 Cau Ryhein -nimisestä miehestä Juvalta. Nimimuoto Ryhein (sittemmin myös Ryhäin) oli käytössä noina aikoina, koska ruotsalainen papisto ruotsinsi niin etu- kuin sukunimetkin. Myöhemmin nimi vakiintui jälleen Ryhäseksi.

Ryhästen varhaisia asuinpaikkoja merkittynä vuoden 1942 kartalle: Elisenvaara Laatokan länsirannalla sekä Puumala ja Sulkava Etelä-Savossa. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Vanhat Karjalan kartat -tietokannan 05/2017 aineistoa)

Etelä-Savon kautta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan

Ryhästen ensimmäiset asuinpaikat Suomessa olivat nykyisen Etelä-Savon alueella Puumalassa ja Sulkavalla – Puumalassa on nykyisinkin Ryhälä-niminen kylä. Osa Ryhäsistä jäi sukupolvien ajaksi noille seuduille.

Jo varhaisessa vaiheessa Ryhäsiä alkoi kuitenkin siirtyä Etelä-Savosta myös pohjoisemmaksi vesireittien suuntaisesti. Ryhäsiä on tullut Pohjois-Savoon Iisalmen ja Sonkajärven seudulle mahdollisesti jo 1500-luvulla, viimeistään 1600-luvun alussa. Ajan myötä Ryhäsiä siirtyi myös Pohjois-Karjalaan Enon, Ilomantsin ja Tohmajärven seuduille.

Johan ja Susanna Ryhänen (os. Hassinen) Enossa vuonna 1873. (Lähde: Gustaf Retzius, Finska Kranier 1878)

Nykyään paljon sukua myös pääkaupunkiseudulla

Ryhäsiä asui 1700- ja 1800-luvuilla eniten edelleenkin Savossa, tuolloin erityisesti Ylä-Savossa, sekä Pohjois-Karjalassa. Muuttoliikettä tiedetään suuntautuneen ainakin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Muistitietoon viitaten Ryhäsiä kerrotaan muuttaneen Iisalmen seudulta jo 1600-/1700-lukujen taitteessa myös Kostamukseen. Suku tunnetaan siellä Rugojev-nimellä ja heistä tunnetuin on kirjailija Jaakko Rugojev (1918-1993).

Viime ja tällä vuosisadalla on väestön muuttoliike suuntautunut jo monien vuosikymmenien ajan Etelä-Suomeen. Tämän myötä pääkaupunkiseudusta on muodostunut Ryhästen merkittävä asuinkeskus Savon ja Pohjois-Karjalan lisäksi.

Ylä-Savo on ollut 1600-luvulta lähtien Ryhästen keskeisiä asuinpaikkoja. (Kartta: Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta, Iisalmen msrk)

Lisää suvun historiasta

Antero Ryhänen kertoo täällä Ryhäsen suvun juurista.