>Etusivu >Ajankohtaista >Suvun historiaa >Nykyiset asuinpaikat >Ryhästen sukuseura >Ryhäset-lehti >Sukututkimukset >Yhteystiedot >Briefly in English
Suvun historiaa
Esi-isät Etelä-Savoon tuhat vuotta sitten
Ryhästen esi-isät tulivat Karjalasta Suomeen noin tuhat vuotta sitten, arviolta 1000-/1100-lukujen aikana. He olivat tuolloin ilman sukunimiä. Sittemmin esi-isämme olivat nimeltään Partasia. Ensimmäinen asuinpaikka oli nykyisen Etelä-Savon alueella Puumalassa – siellä on nykyisinkin Ryhälä-niminen kylä. Puumalassa Partasten suvun joillekin sukuhaaroille otettiin 1500-luvulla käyttöön sukunimi Ryhänen. Nimimuoto Ryhein (sittemmin myös Ryhäin) oli käytössä noina aikoina, koska ruotsalainen papisto ruotsinsi niin etu- kuin sukunimetkin. Myöhemmin nimi vakiintui jälleen Ryhäseksi.
Puumalasta Ryhäsiä muutti muualle Etelä-Savoon. Osa Ryhäsistä jäi sukupolvien ajaksi noille seuduille. Pohjois-Savoon Iisalmen seudulle Ryhäsiä tuli Puumalasta 1600-luvun alussa ja myöhemmin Pohjois-Karjalaan. – Vielä nykyisinkin löytyvät Ryhälä-nimiset talot Sulkavan Halttulasta ja Juvalta Männynmäeltä sekä Iisalmen seudun Ryhälät, jotka esiintyvät aikojen saatossa myös erilaisilla rinnakkaisnimillä.
"Kaski Iisalmella, Savossa" B. Lindholm, 1872. [Teoksesta Z. Topelius: En Resa i Finland, 1873]
Savosta ja Pohjois-Karjalasta muualle Suomeen
Ryhäsiä asui 1700- ja 1800-luvuilla eniten edelleenkin erityisesti Ylä-Savossa ja muualla Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Muuttoliikettä tiedetään tuolloin suuntautuneen ainakin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Tultaessa 1900-luvun jälkipuoliskolle väestön muuttoliike on suuntautunut etenkin Etelä-Suomeen. Tämän myötä pääkaupunkiseudusta on muodostunut Ryhästen merkittävä asuinkeskus Savon ja Pohjois-Karjalan lisäksi.
Johan ja Susanna Ryhänen (os. Hassinen) Enossa vuonna 1873. [”Karelsk familj”-niminen kuva teoksesta Gustaf Retzius: Finska kranier jämte några natur- och literatur-studier inåm några andra områden af finsk antropologi, 1878]
Suvun varhaishistorian muuttuminen 1990-luvun jälkeen
Ryhästen suvun historian selvittämiseksi on tehty arvokasta työtä 1990-luvulta lähtien ja sitä esiteltiin jo vuonna 1994 sukuseuraa perustettaessa. Käsitys Ryhästen suvun varhaishistoriasta säilyi 2010-luvun lopulle asti samankaltaisena kuin se oli 1990-luvulla. DNA-tutkimusten hyödyntämisen myötä tiedot sukumme varhaishistoriasta 1500-/1600-luvuilla ovat kuitenkin viime vuosina tarkentuneet ja osaksi muuttuneetkin.
Oheisena linkit vuosien 1994 ja 2017 sukuhistoriakertomuksiin. Näissä olevat sukutiedot on selvitetty ja esitelty Antero ja Marja Ryhäsen sekä Martti Ryhäsen toimesta. DNA-tutkimusten esille tuomia tietoja varhaishistoriasta ei näissä dokumenteissa ollut vielä käytettävissä.
Muinaiset esi-isämme Afrikasta Itä-Aasian kautta Pohjois-Eurooppaan
Ryhästen kuten muidenkin sukujen muinaiset esi-isät lähtivät levittäytymään Afrikasta ehkä noin 60 000 vuotta sitten eri osiin maapalloa. Ryhästen Y-DNA-testit osoittavat, että sukumme perimä kuuluu N-haploryhmään (N-M231). N on miesten yleisin haploryhmä Suomessa, noin 60 %, ja vielä tätäkin yleisempi Itä-Suomessa.
Muinaisten esi-isiemme (haploryhmä N) reitti Afrikasta Pohjois-Eurooppaan. [Lähde: Family Tree DNA]
Esi-isämme "vaelsivat" alkuvaiheessa Afrikasta Lähi-Itään ja sieltä vähitellen Itä-Aasiaan. Tuolloin jäätikkö peitti erityisesti Euroopan ja myös Aasian pohjoisosia. Esi-isiemme reitti kääntyi noin 20 000 vuotta sitten Itä-Aasiasta pohjoiseen. Jääkauden hellittäessä vaellusreitti eteni Siperian kautta Uralin länsipuolelle Pohjois-Eurooppaan noin 10 000 vuotta sitten. Kaiken kaikkiaan esi-isiemme levittäytyminen Afrikasta Suomen kamaralle saakka tapahtui arviolta noin 2000 sukupolven aikana oheisen suurpiirteisen reittipiirroksen mukaisesti.